Rottamuksia ja muuta

Kuvia Jälleen! Ihana, ku oon saanu pidettyy tän "kuvablogina". :) Saa vähä lisämaustetta nää mun postaukset.

Sunnuntaina tein taas vaihteeks suursiivouksen terraarioon ja muistin kerranki ottaa pojista kuvia, ku ne on vapaana. Hankala niistä kyl on kuvii ottaa, ku ei millää malta olla sen verran paikoillaan. Tuli niistä se n. 50 kuvaa otettuu, nii eiköhän pari kelpuutettavaa sielt seasta löydy.

Ekoissa kuvissa on Vertti poika. Se on veljeksistä uteliaampi ja nykyää rohkeampi. Aina juoksemassa ja tutkimassa joka paikkaa iha innoissaa. Terrassaki tää on se pomottava puolisko. :D

Tässä on sitte Mortti. Veljeksistä se "diiva". Pikkusenki ku koskee nii helvetti on irti ja huuto alkaa. Ikinä ei oo purru tai muutakaa, huutoa vaan riittää. Tossa kuvassaki se on viltin ja Paulin jalkonen takana piilossa pahalta maailmalta. :D

Däniki halus osansa huolenpidosta, ku pääs takas olkkariin rottien mentyä takas turvallisesti terraansa. Siinä se Paulin takana yrittää saada huomioo. :D

Koulussa on ollu niin järkevää juttuu. Hinnottelu pitää jostaa syystä suorittaa uuestaa vaikka sain viime kokeesta kiitettävän.. Ja muutaki juttuja. Melkein kaikki, mitä ollaa nyt käyty muutaman viikon aikana, on käyty kesällä läpi ekan kerran. Kai sitte kertaus on opintojen äiti.... Onneks oon töissä nii ei tarvi joka päivä koulus homehtua!

Kuvia viimeviikolta

Muistinpa kerranki ottaa kuvia tekemisistäni. Tosin olin nii laiska, etten saanu niit tänne asti vasta ku nyt. Mut on kyl ollu mahtava viikko ja se sai kun saikin mahtavan loppusilauksen.

Koulunkäynti on maistunu ihan puulta. Ma skippasin koulun kokonaan ja menin keskustaan hoitamaan asioita kuhan olin nukkunu makosasti pitkät yöunet.

Käytiin siin kultisen kans pitkäst aikaa ahmimas hesen mättöruokaa. Se ei ollu niin hyvää, ku mä muistin (tottunu vissii mäkkiruokaan:D) mut kyl sen söin. Limsaa en jaksa juua ikinä loppuun. Mä en ymmärrä, et miks mun pitää aina se ottaa, ku se jää kummiski juomatta.

Ihanat kahvikupit! Ollaa käyty Heidil ja Janil kaffeella monen monta kertaa nyt lähiaikoina. Johtunee ehkä siitäki, ku on aina jotain yhteisii suunnitelmii ja niitä pitää pyöritellä ja suunnitella, mut oha siel iha sairaan mukavaa istuu ja höpötellä muutenki.

Tää kuva taitaa olla tiistailta, ku lähettii koulust kesken päivän niinku pahaset teinit Heidin kans. Meijän luokal on muutama bitch joita ei vaa yksinkertasest kestä. Ja meijän ryhmiin tungettii ne pahimmat. Normaalist mä kestän sen, mut raja se on paskanjauhannallaki. Mentii sit tekee ne ryhmätehtävät Heidille kimpassa ja hyvä siitä tuli. Samal tuli leikittyy Heidin elukoitten kans. Toi tos kuvas on Pyrenneittenkoira, Doni. Ihana hauveliini!

Pe meil oli tyttöjen kesken (Heidin ja Neean) kans pikkujoulut, ku Jani meni äijäporukal laivalle pikkujouluilemaan. Oli kyl mukava ilta ja teki hyvää avautua kaikesta mahollisesta tytöille. Ja tulihan sitä tempastua kunnon kännitki iha puhtaasti vahingossa. :D

Olihan siel tietyst karvasiaki kavereita mukana. Kuvassa on Pyrenneittenkoirat Doni (edessä) ja Belinda. Heidillä on myös kaks kania, Unski ja Jussi. Ne biletti myös hihihi.

Lauantaina meijän ryhmärämään liitty laivaporukan lisäks Pauli ja Däni, jotka oli edellisen illan kiltisi kotona. :D Meininki oli hyvin väsynyttä, puoli rapulaista ja osittain hyvinki humalaista. Hengissä selvittiin ja suht hauskaakin oli. :D Täytyy ottaa joskus uusiks, jos vaikka olis pirteempi meno. ;)

Sunnuntaina sit lähettii siin iltapäivällä (puolikuolleena) pois Heidilt ja Janilt. Däni pääs ekaa kertaa menee bussilla. Jännitti kyl etukäteen, et miten poika osaa käyttäytyy, mut hienostihan se meni. Mentii keskenää istuu bussin takaosaan ja Däni melkee heti kävi maate käytävälle. Ku bussi pysähty, Däni nous ylös ja murisi/haukahteli kyytiin nouseville. Sit ku bussi liikku taas nii Däni kävi taas maate. Mahtava matka oli kyl!

Nyt on taas uus viikko alkanu. Kamera mukana kohti uusia juttuja! Kirjottelen taas kuhan saan kuvat koneelle. ;)

Muistolaatikoiden syövereissä

Sain muutama kuukausi sitte siskolta kolme laatikkoa, jotka oli täynnä mun lapsuuden ja teini-iän juttuja. Kävin ne saatuani ekan kerran läpi, mut ne jäi purkamatta ja ollu sen jälkee makkarin nurkassa pölyä keräämässä.

Tänää sit päätin tyhjentää ne ja pistää tärkeet jutut kirjahyllyn kaappiin ja osan viiä sit häkkivarastoon säilöön. Oli kyl ihana kattoo kaikkii hauskoja ja ihania juttuja läpi. Heti ajatukset oikee syöksy mun muistoihin ja huomaa kyl, miten aika kultaa muistot. Naureskelin paljonki kaikkii vihkoi, mitä oltii kavereitten kans kirjoteltu koulussa sun muita juttuja. Kouluaika oliki iha mukava, eikä kiusaajien täytteinen.

Vihkojen lisäks siel oli monta päiväkirjaa, vihkoja, jotka olin joskus piirtäny täyteen... Kivoja tavaroita joiden olemassa olon olin unohtanu, tonttulakkeja ja kaikkee.

Siinä se nyt on. Mun muistojen kaappi. Siellä on hauskoja hetkiä ja surullisia tekstejä mun päiväkirjat ja vihot pullollaan. Ihan mahtavaa, että äiti on säilyttäny niitä näiden vuosien ajan. Äiti on ihan paras! ...Ja kyllä, siel oli myös pari raamattua ja muutama virsikirja. En ymmärrä miks, mut olkoo. :D

Löysin sielt joukosta hauskan pipon. Toi on Joannan (pikkusisko) oma, mitä se piti joskus ala-asteella. Oha se vähä pieni, mut lämmin ja hellyyttävä. :D

Löyty sielt myös tällänen Halloween kynttilä juttu. Harmi vaa, etten löytäny sitä ajoissa, ku Halloween on ohi jo. Mutta ensvuonna se on valmiina juhlimaan ajoissa. :D

Tavaraa lähti kokonainen laatikollinen häkkiin. Se on täynnä lähinnä mun vanhoja piirustuksia tarhaikäisestä lähtien. Ja sit siel on vanhoja joulukortteja ja sen sellasta. Mut täytyy kyl myöntää, et oon ollu kyl tosi taiteellinen lapsi. :P

Ohops!

Oha tää vähä jääny.. :O Täytyy taas ottaa itteäni niskast kii ja ruveta kirjottelee vähä useemmin. Kuvaaminenki on vähä jääny valitettavasti. Se vast harmittaaki, ku on nii hyvii hetkii ja juttuja jääny ikuistamatta. En tarkota vain tät blogii vaa yleensäki.

Muttamutta.. Puolustuspuheeni tässä:

On ollu väsymystä, ahistusta ja ressiä ilmassa jo jonki aikaa. Elämä menny välil iha mullin mallin hetkellisesti eikä oo juurikaa jaksanu panostaa mihinkää. Kotona olla möllöttän ku harjottelust päässy ja aikasin nukkumaa ku ei oo jaksanu yksinkertasesti mitää tehä... Kaveritki on unohtunu ja kiukutteluuki sen suhteen on kuulunu sieltä sun täältä. Onneks oon sopeutuvainen ja kyllä tää täst alkaa taas helpottaa.

Nonii. Siinä se. That's it bangbang!

Eilen loppu harjottelu ja tänää oli eka koulupäivä n. 3,5 kuukauteen. Aamul ei kiinnostan vittuakaa mennä sinne. Ekat tunnit oli suoraan sanottuna tuskaa.. Istuu vaa paikoillaa ja kuunnella, ku tottunu juoksee seittemän tuntii pitkin kauppaa ja koittaa viel olla ystävällinen kaikille. Olihan se loppujen lopuks positiivinen yllätys, ettei mun luokkalaiset ollukaa nii perseestä, ku mä muistin:D Joten loppupäivä oli iha viihtyisä.

JAJAJA MÄ SAIN TÖITÄ! Jihuuuuu! Ei ne kestä ku vuoden loppuun, eikä oo ku muutama päivä viikossa, mut seki on jo jotain. :) Onnellinen pikku juttu mun elämässä!

Tulevaisuuden varalle. En avaudu. Tulee positiivisuutta ja paljon kuvia. Ja useammin. Zaukki!