Äää, tätä väsymyksen määrää!

Eipä tullu sit viime yönä nukuttuu kunnol. Mentii siin puol kahen aikaa sänkyy, vaikkei sillonkaa viel ees väsyttän. Siel sit tuli pyörittyy parisen tuntii, ku ei uni tullu millään ja puol puol kuus oli herätys. Eihän siit ylösnousemisest meinannu mitää tulla, ku oli just päässy vast unen makuun. Meinasin myöhästyy töistäki sen takii, ku ei meinaanu kroppa millään toimii.

Tiesin jo aamulla, et olo on tänää nimeltää syvä jumitus, joten ilmotin Nooralle FB:ssä nopeest ennen töihin lähtöö, etten meekää sinne tänää. Ja oikeessahan mä olin! Mä niin haluisin vaa mennä sänkyyn ja käärityiä peiton alle! <3 Mut en viitti.. Taistelen väsymystä vastaan nyt muutaman tunnin ja sit kunnon yö unet.

Däni poikaki ihan väsy.. Eihän sekää malttan yöllä kunnol nukkuu, ku mekää ei nukuttu. Reppana. Otin siit äsken kuvan, ku tuhis tossa mun viekussa sohvalla.. On siis maailman sulosin! <3

Liikaa vapaata!

Kolme päivää vapaata ja nyt on jo rytmit miten sattuu.. Heräsin meinaan tos puol neljän aikaa iltapäivällä. Siis juurikin niinku suunnittelinki. Pitää vissii pyytää illal Paulilta nuija nukutus, et nukkuis ees muutaman tunnin ensyönä. ;) Aamulla sit puol unessa raahautua töihin ja töitten jälkee toinen raahautuminen Nooralle kaffeelle. Täytyyki muistaa ottaa kotivaatteet töihin mukaa ja pleikkapeli, minkä ostin Nooralle. Työvaatteis ei oikee viitti käppäillä pitkin Kouvolaa. :D

Käytiin Dänin kans eilen pitkäst aikaa tarhalla. Kaveri halus testaa, miten meijän koirat tulee toimeen. Sillä on sellanen Suomen lapinkoira narttu. Kyl ne siel oikeen mukavast leikki keskenään, vaikka Däni oli selväst innokkaampi juokseen, ku ne narttu. :D Se nyt ei shokkina tullu, ku Dänii innokkaampaa koiraa saa hakea.

Niistä oli kyl hankala ottaa kuvia. Varsinki, ku mul on suhteellisen kökkö kamera tos Lumias. Muuten se kyl kelpaa, mut vähänki ku liikkuu nii heti on sumea kuva.. Toi yks oli ainut onnistunu kuva koko tarharetkestä. Onneks ees yks. Ja on musta niin hieno kuva, et se pääty mun koneen taustakuvaks. :)

Pikku-neiti yökylässä

Heidi, Jani ja Jenna päätti eilen pyöräillä meille istumaa iltaa. Tääl otettii muutamat ja miehet lähti käymää Kouvolas hoitaas Heidin ja Janin koirat, ettei niil ois kiire kotiin.

Sit käppäiltii porukalla läheiselle lammelle istumaa, et Däniki pääs vähä uimaan. Se oli taas jälleen hyvin onnellinen, eikä malttanu oikee olla vedest pois.

Välil Jenna juoksi Dänii piiloon ja Däni iha innoissaa etti sitä. Tosi sulosta! Lapset on nii ihanii, ku ne leikkii! :)

Rannalta käpsyteltii siin jossaa vaihees takas meille ja laitettii Jennalle Hotel Transilvania pyörimää ja me muut pelattii porukalla Iskelmä -lautapelii. Meikä vahingos voitti sen! Wuhuu!:D Sit alkoki olla nii myöhä, ettei Jenna jaksanu pyöräillä takas, nii se jäi tänne meille yöks. Mukavaa! Se on tosi ihana pikku tyttö! Pauli nukku sohval ja me tytöt nukuttii sit makkaris sängyssä.

Tänää herättii siin 12 aikaa ja syötii aamupalaa. Täl hetkel kattellaa piirrettyi telkkarist ja höpistää. Kattoo nyr, monelt jaksaa viiä Jenna kotii ja illal kattoo, mitä tekemist sitä keksii taas. :)

Eka iltavuoro

Olipa mukavaa vaihteluu, vaikka tuntuki tosi pitkält aluks, ku ilta ysiin piti olla. Aika meni kummiski tosi nopeesti, ku sain olla kassalla aika paljon. Kassalla olo on ihan parasta! Tuli tehtyy kyl paljo muutaki ja opin tänää leikkaamaa kankaitaki. Ei se viel mee sata prosenttisen hyvin, ku jännitän tosi paljo, mut onnistuin muutaman kerran saamaa suoraan sen leikkauksen. :D

Taas vaihteeks kuulin tänää kautta rantain, mitä must on puhuttu. Mahtavaa! En ollu ees tietonen asiasta, mitä on puhuttu. Oon toosi ylpee siit henkilöst, ettei voi sanoo mulle päin naamaa. Mut sama se.. Rakastan niin paljon Kouvolaa välil! Onneks se ei ollu mikää päätä huimaava juttu ja pystyn elämään kyseisen asian kanssa. Lähinnä se vaan naurattaa.

Huomenna taas aamuun töihin. Pitäs vissii mennä nukkumaa, et jaksaa herätäki. :)

Minun maanantai

..On tänään! Aamusta asti vaikeuksia töissä. Ensin matot kiusas minuu, eikä tykänny mennä ollenkaa, niinku oisin halunnu. Sitte kassa kiusas minuu ja lopuks viel, ku laittelin lakanoit, olkapää naksahti mukavast ja meinasin huutaa ääneen kivusta. Onneks se pienen levähdyksen jälkee suostu toimimaan taas kivuitta. Että sellanen töipäivä! -.-

Töistä päästyäni menin autolle, ku Pauli oli oottamas mua siin työpaikan lähel parkissa. Istuin kyytiin ja höpisin niitä näitä samal, ku laitettii turvavöitä ja kappas... Auto ei lähtenykää käyntiin. Siin sit ooteltii jonku aikaa, et kone jäähtyis ja se lähtis taas käyntii, mut mitää ei tapahtun. Onneks toi sammuilu ja muu tottelemattomuus todettiin jo viimeviikolla ja Pauli tilas uuden osan. Ja se osa sattu just tänää tulee postist ja se sattu olee Paulilla mukana. Pauli sit päätti vaihtaa sen siin parkkipaikalla, ku ei oikee muutakaa voinu siin tilantees. Me sit viihyttiin siin parkkipaikal semmonen tunnin verran.

Sit ku viimenää kotii päästiin, mikro päätti irtisanoa itsensä. Pauli sit ränkkäs sit jonku aikaa nii suostu se taas toimimaan. Mä en ainakaa enää koske koko kapistukseen. Räjähtää viel!

Nyt ei oo onneks enää tapahtunu mitää kamalaa, mut täytyy koputtaa puuta, ettei sattuiskaa. Ainakaa mitää kauhean kohtalokasta.

Toivottavast huomenna on taas hyvä päivä! :)

American horror story

Tuli katottua kyseisestä sarjasta eka tuottis eilen. Ei siin menny montaa tuntii, ku ekas tuottikses on 12 jaksoo ja neljä ekaa oli jo katottu aikasemmin telkkarista.

Iha huikee sarja! Pakko kattoo joka jakso, et pysyy mukana, ku joka jaksos paljastuu jotain uutta ja tulee nii jänniä juonnen käänteitä, että varmast tippuu kärryiltä, jos joku jakso on välistä jääny. Loppuatkaisu oli hyvä, mutta yllättävä. En ois heti uskonu!

Tokasta tuottiksesta katottiin eka jakso. Sekin pääsi yllättämään! Ei yhtään sellainen, ku ois arvannu. Suosittelen kaikille kauhusta pitäville, et kattoo sarjaa! Se ei ole päätähuimaavan pelottava, eikä sitä tarvi kattoo viittä vaille paskat housuissa. :D Mutta mielenkiintoinen se on, ehottomasti!

...

Oon unohtan laittaa Dänistä kuvia, jotka otin silloin, ku olin kipeä. Se tuli tapansa mukaan herättämää mut. Se on yks Dänin ihanimmista ominaisuuksista ja kerranki sain ikuistettuu sen kameralle! <3

Se on kyllä maailman ihanin ja rakkain! <3

Koira perheenjäsenenä

Kaikki ei ole samaa mieltä tästä asiasta, mutta sille ei voi mitään.

Meillä sattuu olemaa astetta villimpi koiruus, joka on vielä pentu (1,5v). Mua ja mun miestä on suuresti alkanu ärsyttää se, että tänne tulee kavereita käymään ja ne olettaa, että Däni on toisessa huoneessa tai koko ajan käskyn alla, koska ne jotenki olettaa olevansa "korkeammalla", ku meijän perheenjäsen.

Vieraat, ku astuu sisään ovesta, Däni syöksyy (monen mielestä liian) iloisena pomppimaan ja nuolemaa ja haistelemaan tulokasta. Sil menee yleensä 15-20min siihe, et pomppii ja riehuu, sen jälkeen se rauhottuu ja menee omiin oloihinsa. Dänille ei vaan valitettavasti anneta tilaisuutta tutustua ja sen jälkeen rauhottua. Dänin pitää mennä eri huoneeseen yksin siksi ajaksi, ku vieraat meillä on. Se on väärin!

Ja sit on toisen tyyppinen vierasporukka. Däni saa kyl olla samassa tilassa vieraan kans, mut sen pitää olla koko ajan käskyn alla. "Däni ei!" "Däni ei!" "EI!" "E-eei!" "Däni istu!" "ISTU!". Tollanen alkaa heti, ku Däni yrittää ees lähestyä, haistella tai ylipäätään ees liikkua samassa huoneessa.

Onhan Däni iso koira ja todella innokas. Joten se voi olla monelle pelottava. Se on ihan ymmärrettävää varsinki niiltä, jotka ei oo tottunu isoihin koiriin. Miksei ihmisille voi mennä jakeluun, että koira asuu täällä ja ne ei?! Ei meillä tarvi käydä, jos se on nii kamalaa, ku koira pomppii ympärillä ja haistelee.

Eihän meijän koira viel kaikkee osaa, mut se koko ajan opettelee ja edistyy ihan älyttömällä tahdilla. Miten se vois oppia mitään, jos se on eristettynä tai vieraat karjuu sille "ei" aina, ku se ees liikahtaa?

Vika saikkupäivä

Onneks olo alkaa olee hyvä! Tahtois jo töihin takas.. Eilen tuliki oksenneltuu ja päivä meni oloa voivotellessa. Huomenna pääsee sorvin ääreen ja sit onki taas viikonloppu. Kerranki ei suunnitelmia ja toisaalta se on iha hyvä nii saa ottaa rennosti ja tervehtyy kunnol. Mut katotaa vaa nii huomenna taas löyän itteni partyilemast jostaki, mut ei sekää väärin oo. :D

Kauhee hinku ois värjää hiukset! Mul on kunnon visio päässä, mut siihe tarvii rahaa ja sitä kun ei täl hetkel oikee oo.. Ja oon vast värjänny hiukset punaruskeeks, ku vaa 2e makso väri ja alko olla jo pakko peittää juurikasvu, ku se alko olee jo yli 5cm mittanen.. Mä en ymmärrä, miten voin antaa sen aina kasvaa nii mittavaks, ennenku peitän sen. :D ...Alan vaa oikeest kyllästyy tähän tummaan. En ees muista, millon viimeks oon ollu näin kauan tummahiuksinen.. Koht melkein puol vuotta putkeen. Ei oo normaalia. Noo, jos enskuussa sitte alan tappelee itteäni vaaleammaks.

Sairaslomalla.

Vaikken haluis olla... Ärsyttää olla kipee. Eilen olin töis vaikka oli lämpöö ja olo ihan karsee. Kotona kunnon unet ja lämpö laskiki sillä mukavast. Aamulla töihin ilman huonoo oloo ja sit se alko. Kummallinen huimaus ja hullu hikoilu. Sit ku taju meinas lähtee, raahauduin pomon luo ja sanoin, et pakko luovuttaa ja hakee saikkuu. Kolme päivää rapsahti.. Täl hetkel olosta päätellen kroppa ei osaa päättää onko kuumetta vai ei.. Kuumat ja kylmät aallot menee koko ajan pitkin kehoo eikä olo oo mikää hyvä vaikka oonki muuten iha pirtee. Vois oikeest tulla se vähintää 38.5 kuumetta nii tappais kaikki pöpöt kerral eikä tarvis kärvistellä tän flunssan kans.

Tiiättekö sen tunteen, ku aattelette, et asiat ei vois enää olla huonommin, mut sit kummiski jotain tapahtuu? Mulle kävi just äsken niin.. Kaverin kans ei oo ollu helppoo nyt lähiaikoina, ku se sattuu olee hankala ihminen. Ja nyt huomasin, et se saattaa pyörii ihmisen kans, joka on tehny mun elämästä helvettiä tän kolmen vikan vuoden aikana.. Nyt siis vaan kunnon syvä huokaus ja odottelemaan uutta taistelua ihmisten kans, jotka ei edes kuulu mun elämään, mut tuhoaa sitä pala palalta mun jalkojen alta.

Mut eiköhän se taas siitä.. Pikkuhiljaa..

Halojaa, ostakaa kalojaa!

Onpa ollu pitkä aika olla kirjottamatta! :O Viime vknlopustaki piti rustata, mut ei vaa tullu kirjotettuu. Viikot meneeki lähinnä töissä ja kotona lähinnä nukkuessa. Miten voiki työpäivä vetää nii mehut pois, et tekis miel vaa nukkuu koko ajan?:D Se on varmaa se jatkuva kävely ja kestopirteys.. :D

Mut mut.. Viime viikonloppu oli aika mukava! Mentii Paulin kans viime lauantaina Heidille ja Janille istuu iltaa. Otettiin Däni sinne mukaa, ku sai siel juosta niiden koirien kans vapaana pihalla, ku asuvat omakotitalossa.

Siinä sitte aloteltii pikkuhiljaa ja meikkailtii, tanssittiin ja jauhettii niitä näitä. Lähettii siin ehkä ysin aikaa pyörillä yhteen autotapahtumaan. Siel oli ihan jees meninki, vaikkei kukaa oikee popittanukkaa kunnol, nii se oli pettymys sinänsä. Sielt sit lähettii vissii 11 paikkeilla takas Heidille ja Janille jatkamaa iltaa. Siin sit saunottiin ja höpistiin ja tanssittiin ja juotiin ja syötiin jajaja sit tuli väsy ja meikä nukahti.. HAHAHA!

Sunnuntaina ei onneks ollu kummosta rapeloo (ainakaa mulla:D), mut väsy tais olla kaikilla. Päivä meniki jumittaessa ja lähettiin siin sitte iltapäivällä kotia kohti.

....

Eilen sit haettii meijän pyörät, jotka jäi, ku ei autoon mahtunu. Däni vei niin paljo tilaa. :D
Tuli vaan pienii mutkia matkaan, ku mopopojat pelleili siin meijän auton ees, ku ajettiin hakee niit pyörii. Sit ku Pauli pääs ohi ja jarrutti risteykseen nii yks niist pojist päätti pamauttaa meijän auton perään. Siin lenteli kengät ja kaikki. Autolle ei käyny mitää, mut mopos oli roikkuvii osii ja pojat polvi oli aika nätisti auki.. Helvetin mopoilija, ku ei ne osaa ajaa! Kuka niille oikee myöntää kortit?!

....

Tänää oli papan synttärit. Soitin sille ja se petty, ku ei menty käymää. Mennää sit huomenna, ku töistä pääsen. Sen jälkee voiski taas grillailla samalla porukalla, ehkä.. Kattoo sitä sit huomenna.

Nyt nukkumaa, että jaksaa taas hymyillä ja illalla jammata!