16.8.2013

Koira perheenjäsenenä

Kaikki ei ole samaa mieltä tästä asiasta, mutta sille ei voi mitään.

Meillä sattuu olemaa astetta villimpi koiruus, joka on vielä pentu (1,5v). Mua ja mun miestä on suuresti alkanu ärsyttää se, että tänne tulee kavereita käymään ja ne olettaa, että Däni on toisessa huoneessa tai koko ajan käskyn alla, koska ne jotenki olettaa olevansa "korkeammalla", ku meijän perheenjäsen.

Vieraat, ku astuu sisään ovesta, Däni syöksyy (monen mielestä liian) iloisena pomppimaan ja nuolemaa ja haistelemaan tulokasta. Sil menee yleensä 15-20min siihe, et pomppii ja riehuu, sen jälkeen se rauhottuu ja menee omiin oloihinsa. Dänille ei vaan valitettavasti anneta tilaisuutta tutustua ja sen jälkeen rauhottua. Dänin pitää mennä eri huoneeseen yksin siksi ajaksi, ku vieraat meillä on. Se on väärin!

Ja sit on toisen tyyppinen vierasporukka. Däni saa kyl olla samassa tilassa vieraan kans, mut sen pitää olla koko ajan käskyn alla. "Däni ei!" "Däni ei!" "EI!" "E-eei!" "Däni istu!" "ISTU!". Tollanen alkaa heti, ku Däni yrittää ees lähestyä, haistella tai ylipäätään ees liikkua samassa huoneessa.

Onhan Däni iso koira ja todella innokas. Joten se voi olla monelle pelottava. Se on ihan ymmärrettävää varsinki niiltä, jotka ei oo tottunu isoihin koiriin. Miksei ihmisille voi mennä jakeluun, että koira asuu täällä ja ne ei?! Ei meillä tarvi käydä, jos se on nii kamalaa, ku koira pomppii ympärillä ja haistelee.

Eihän meijän koira viel kaikkee osaa, mut se koko ajan opettelee ja edistyy ihan älyttömällä tahdilla. Miten se vois oppia mitään, jos se on eristettynä tai vieraat karjuu sille "ei" aina, ku se ees liikahtaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti