Kotkan Meripäivät 2015

On ollu vähä kiirus viikonloppu, mut ehittiin ku ehittiinki Meripäivil pyörähtää! Oli siinäki reissus aika tiukka aikataulu, ku päästii nii myöhää liikkeelle, et kaupat meinas nokan eest mennä kiinni. Piti siis viel kauppaan ehtii kojukierroksen jälkee.

Meripäivät oli järjestetty tänä vuonna eripaikassa, ku normaalisti. Normaalisti ne on satamas ja tänä vuonna ne oli Sapokassa. En tiiä tarkkaan, mikä satama jne, ku en oo oikee perehtyn Kotkaan. Sapokassakaa en ollu ennen lauantaita koskaa käyny. Ja se oli henkeäsalpaavan kaunis paikka!

Aivan uskomaton puistoalue kaikkien vesijuttuineen ja puiston penkkeineen. Mies selitti niistä lampuista siellä, kuinka ne loistaa nätisti illalla. Täytyy kyl ehottomasti päästä sinne hämärän aikaan. Ja muutenki sinne on mentävä omalla ajallaan vaan nauttimaan siitä paikasta.

Otin jopa muutaman kuvan sieltä. Iha vain tätä varten, että säkin, joka et ehkä siellä ole käyny, haluat siellä käydä! Voisin jopa kuvitella sen olevan lähes täydellinen paikka pikniktreffeille! Uh!

Mutta mutta... Jos hyvää niin on huonoakin. Huonoa on ensinnäkin mun iha karsee vessahätä, joka iski siinä kävellessä siellä puistossa. Sellaseen ulkovessä-hässäkkään En mene selvinpäin! Se siis pilas vähä hauskuutta ja toinen juttu oli ne kojut. Joo iha perushuttuuhan siel oli, mut oikein missää ei ollu kunnon hintoja. Eikä siinä väkimassassa jaksanu alkaa tutkimaa joka kojuu erikseen. Yks koju oli, mistä olisin ehottomasti halunnu ostaa korun, mut eipä ollu myyjää just siinä kojussa. Joten se siitä sitte ja lähin sieltä taas tyhjin käsin.

Oli se silti käymisen arvonen paikka ja enskesänä uudestaan!

Jättömaa 2015

Oon kuullu puhuttavan Jättömaa festareista ja on ollu sellanen kutina jo pari kesää, että sinne vois mennä kattomaan meininkiä. Tänäki kesänä muutama tuttu oli ilmottanu osallistuvansa kyseiseen tapahtumaan Facebookissa.

Let's go to the Wasteland!

Päätin sitte ilmotusten pohjalta vähä ottaa enemmän selvää tapahtumasta. Mikähän tämä Jättömaa sitte oikein onkaan...? Kotisivuilta saikin hyvää infoa tapahtumasta. Siellä on bändejä, lyhytelokuvia, teatte riesityksiä ym... Vaikutti todella hauskalta ja ihan mun jutulta! Ja mikä parasta, se oli koko perheelle suunnattu.

Ajattelin aluksi, että kerättäis porukka kasaan ja mentäs aikuisporukalla sinne pitämään hauskaa. Kavereiden aikataulut ei vaa millää natsannu, vaikka eka vaikuttiki lupaavalta. Sitte tuliki ilmotus, ettei saatais omiakaa muksuja hoitoon. Eli se suunnitelma kariutui kokonaan.

Kuitenki oli tosi kova halu mennä tapahtumaan. Päätettii sitte miehen kans käyä ainaki pyörähtämäs koko perheen voimin samalla, ku käydään ostoksilla Kouvolan keskustan suunnalla. Kello oli noin kuuden, ku päästii festari alueelle, eikä se harmikseni vaikuttanu (ainakaa enää siihe aikaan) koko perheen tapahtumalta. Ei juurikaan perheellisiä näkyny, vain kaveriporukoita pitämässä hauskaa. Ei sitte viititty sinne jäädä vaunuilemaan.

Mutta hauskalta se näytti! Sinne on päästävä! Lisään sen ehdottomasti kalenteriin ja ensvuonna sinne sitte porukalla hauskaa pitämään! Toivottavasti käy sillon parempi tuuri, ku tänä vuonna.

Sielunystävä

Jokaisella pitäs olla vähintää yks semmonen! Jolle voi puhua kaikesta kaiken, eikä se koskaa tuomitse. Mulla on sellanen. Se valitettavasti asuu Rovaniemellä, joten ei tosiaan nähä usein. Viimeks ollaa juteltu kasvokkain vuonna 2010. Iha liian kauan aikaa sitte.

Tutustuttiin vuonna 1997, ku oltii vast muutettu Rovaniemen maalaiskuntaan ja alotin kakkos luokan uudessa koulussa. Tämä kyseinen neiti tuli pyytää mua leikkimään. Siitä meijän ystävyys lähti. Tottakai meijänki historiaan mahtuu kaikenlaista. Ei se aina täydellistä oo ollu ja on välirikkojaki tapahtunu. Pieni kylä, minkäs sille mahtaa.

Nykyään ei paljoo jutella. Nytki viime puhelusta on aikaa yli kaks vuotta. Molemmilla on omat elämät ja omat kaveripiirit. Se on kyl jännä, ku tänää soiteltii. ihanku niit vuosii ei ois välissä ollukaa. Tottakai molemmille oli tapahtunu vaikka ja mitä, mutta se side ei ollu kadonnu mihinkää.

Puhuttii me se melkee seittemän tuntii yhteensä, muutamalla tauolla tottakai. Sai kertoa sille kaikki, siis aivan kaikki. Ja se kerto mulle kaiken, mitä ei muille oo uskaltan/pystyny kertomaa. Lähinnä omia ajatuksia purattii yhessä. Maailman parannusta niin sanotusti.

Se ihminen on mulle todella rakas! Ja tulee olemaan hautaan asti. Ja mikä parasta, nään sen enskuussa! Tulee käymään meillä. Ihanaa!

Muodikas?

Muodokas, sitä olen ainakin. Oikein muotovalio. Mutta muodikas? Tuskin.

Laatikollinen "uusia" vaatteita!

Aloin miettiä tätä juttua eilen, ku sain kaverilta ison laatikollisen vaatteita, joihi se oli kyllästyny. Rakastan penkomista ja olin iha liekeissä! Suurin osa vaatteista oli tosi nättejä, osa vain, todella pieni osa ei ollu mun tyylisiä. Mikä on harmi, ku ne just oli niitä tämän päivän muotivaatteita. Voisinhan niitä kummiski joskus pitää.

Vapputapahtumaan lähös.

Oma tyylini on suoralta kädeltä heitettynä rento. Toisaalta sitä vois kutsua tylsäks. Rakastan löysiä vaatteita ja jos pokka riittäis, menisin pyjamassa joka paikkaan. Omistan toki "tyylikkäitäki" vaatteita ja tykkään panostaa, ku oon esim. juhlimaan lähös.

Synttärit.

Kotivaatetus.

Perus hupparit ja collarit on ehottomia lemppareita. Missä vaan, milloin vaan! iha perus topit, mieluiten pitemmän malliset on kans suosikkeja. Oon aika kranttu ostamaa mitää "hepeneitä". Tarkotan siis sellasii kalliimpii vaatteita, mitä voisin kuvitella pitäväni vaik baarissa. Ei niissä mitään vikaa ole! Omistan kyllä sellasii, mut ne on lähinnä saatuja tai super-alesta ostettu viimisiä kappaleita.

Tosin pakko myöntää etten oikein oo perehtyny koko juttuun nimeltä muoti. Osaan suurinpiirtein selittää joitaki vaatetyylejä, mitkä on "in", mut en osaa varmaa nimetä moniakaa. Saatika sit pitää mitää luentoa! Huh! Kaipa tää koko homma ei vaa oo mun juttu. Eikä sen tarvikkaa olla! Pukeudun just niinku tykkään ja se riittää.


Muoti sanahan kattaa paljo muutaki, ku vaatetuksen, I know! Mutta tässä käsittelen vaatemuotia.

Purpflash 2015

Näistä festareista on kuukaus aikaa, mut täytyy vähä omaa mielipidettä niistä esiin tuoda.

Ootin niitä, ku kuuta nousevaa. Tämä mami ku ei kauheen usein pääse viihteelle, eikä se siis haittaa ollenkaan. Mietin ajoissa mitä laitan päälle ja meikit sun muut naiselliset härpäkkeet. Kaveriporukka oli mietitty valmiiks kuskia myöten ja illasta piti tulla mahtava.

Oltii sovittu, että viielt ihmiset alkaa valmistautuu ja kuuelta oltas viimestään paikan päällä. Justimus siis esiinty siihe aikaa ja oli ainoampia kuunneltavia esiintyjiä siellä.

Päästii sovittuun aikaan paikalle ja hörpittii siin autolla jonki aikaa ennen sisälle menoa. Ja sisäpuolella odottiki suunnaton pettymys. Todella pieni alue rannalla eikä siellä oikeastaa ollu mitää tai ketää. Muutama hassu tyyppi siellä täällä ja lavan edessä pomppi jonku verran porukkaa.

Tuijotettii suut ammollaa hetken aikaa sitä toimintaa ja kuunneltii Justimukselta pari biisiä. Kaverit alko olla lopen kyllästyneitä, joten lähettii sieltä vähin äänin takas autolle juomaan lisää.

Autolla tultiin siihe tulokseen, et lähetää käymää jossaa ajelulla tai vaikka baarissa yhillä, jos vaik alkais sil välin alueella jotaa tapahtuuki. Päädyttii Mutteriin laulamaa ja siel viihyttii mukava tovi. Tarkotus oli viel palata festareille.

Alueelle palattii vasta, ku viiminen bändi esiinty. Sato kaatamal vettä ja seistiin muun lössin seassa ison teltan alla sateelta suojassa. Oltii hyvin kaukana lavasta, joten se siitä viimisestä esiintyjästä. Ei taaskaa viihytty siel kauaa, kiitos sateen. Lähettii sieltä sit baariin viettää loppuilta.

Sanottakoon siis uudelleen. Pettymys. Jotenki festareilta odotti paljo enemmän. Syytän osittain ilmaaki, mut ei se kokonaa sitä ollu. Alue oli tyhjä, tylsä paikka. Teen enskesänä valintani paremmin ja meen jonneki muille festareille, niitähä Kouvolan alueella riittää. Tosin kesää on vielä jälellä.... ;)