30.7.2013

Kassatätinä

Tänää oli työssäoppimispaikassa kassakoulutus aamulla ja sit olinki loppupäivän kassalla. Se oli tosi mukavaa alkujännityksen jälkee. Pelkäsin, että sekotan sen koko kassakoneen. :D

Loppupäivä meniki sit nukkuessa. Mitä nyt pari tuntii oon hereil ollu ja koht takas nukkumaan. Kyl toi samoil silmil oleminen pistää väsyttämään.. Huomenna takas purkamaan ja hyllyttämään tavaroita ja tietenki auttamaan ihania asiakkaita. Sekin on oikein rattosaa puuhaa. Jalatkaan ei ollu ihan niin kipeet enää tänää verrattuna viimeviikkoon. Onneksi!

Eiköhän se oo aika painua takas pehkuihin. Hyvää yotä! :)

29.7.2013

Uneton yö

Enpäs hoksannu mennä nukkumaa ajoissa ja kelloa kattoessani tajusin, ettei nukkumaa enää ollenkaa. Pauli meni nukkumaa hetkeks. Keitän sille sit aamukahvit teen sille aamupalaa ja vien sänkyyn, ku on aika herätä.

Oon kyl maailman onnellisin nainen, ku oon Paulin itelleni saanu! Havahdun reilu kahen vuoden yhessä olon jälkeenki siihen, kun katon sitä, kuinka paljo rakastankaa sitä miestä. Se on, ku rakastuis monta kertaa päivässä uudestaan ja uudestaan. On se niin tärkee ihminen mulle! <3

..Nyt pitäs pari tuntii olla hiljaa yksinää hereil, ennenku menee aamukahvii keittämää.
Jos vaik kattelen Vampyyripäiväkirjoja. Nelos tuottiksest kattomatta pari vikaa jaksoo. Sit se ois nähty ja vois siirtyy vitos tuottiksee.

Hyvää yötä niille, jotka nukkuvat! Ja jaksamista niille, jotka ei nuku! :)


28.7.2013

3 asiaa, jotka ärsyttää elokuvissa

Jaahas... Veli sitte päätti laittaa haasteen lukijoille, joten en voinu olla vastaamatta. ( http://maalaispojanblog.blogspot.fi/ )

1. Rakkaustarinat

Oha se iha kiva, jos kyse on romanttisesta komediasta tai vastaavasta, mut joka paikkaan niitä lässynlää -kohtauksia tarvi tunkea.. Hyvät kauhu/toiminta pätkät menee pilalle, ku kaksi ismistä löytää toisensa ja tulee 5min kestävä tuijottelu+suutelukohtaus kera tunteellisen musiikin.

2. Ennalta-arvattavuus

Miks melkein joka elokuva menee "samaa kaavaa" alusta loppuun? alku-moka/ongelma-korjaus-onnellinen loppu... Mä vissii osaa valita vaa ne tällä kaavalla olevat leffat.

3. Hyvisten ylivoima

Tääki on nii loppuunkulutettu idea. 3 hyvistä vastaan 20 pahista, jotka ei sitte osu millään, vaikka kuinka yrittävät ampua, ja lähitaistelu tilanteissa pahikset on nii tumpeloita, ettei osaa millään ees nyrkeillä huitoa kohalleen. Hyvikset ku kerran huitasee, on pahiksilla taju taskussa.

Siinäpä ne oli. Toivottavast on veli tyytyväinen. ;)

Pienissä häissä

Olipa kliseinen otsikko ja tuota lausetta tuliki kuultua eilen enemmän, ku riittävästi. No, ei ne kyl järin isot häät ollukaa.

Mentii sinne "vähä" myöhässä, ku Saappi ei suostunu lähtee käyntiin. Pauli sit sen kans tappeli jonku aikaa ja loppujenlopuks päästii siin neljän hujakoilla lähtee.. Hieman harmitti, ku tahdon -osuus ja riisien viskely jäi näkemättä ruuan syönnistä puhumattakaa. Mut saavuttiin kummiski paikalle, mikä oli pääasia.

Siellä oli kyl nättiä! Kaikki oli hääparin näköstä ja todella onnistunut koristelu. Yhessä huoneessa oli ruokailu+kahvittelu, ja muuttui illemmalla karaokehuoneeksi. Toinen huone oli discohuone, jossa pääsi tanssahtelemaan. Discohuoneesta löyty myös juomingit siinä illalla sitte.

Aika paljon oli mielestäni turhaa odottelua, mutta olihan siellä välillä toimintaaki. morsian ryöstettiin ja sulhasen piti anoppien avustuksella "pelastaa" morsian takaisin itselleen. Sitte hääparin piti tehdä yhessä viihyttäviä tehtäviä. Oikein mukava meininki, vaikka kaaso (en minä) välillä vähä sekoilikin. Saipa silleki nauraa, ku välil ei ees tienny, mitä pitää tehä.

Loppu ilta meniki siideriä juoden ja tanssien discopuolella. Oikein rattosat ja onnistuneet häät. :)
Olis mulla kuviaki, mutta jäi lupa pyytämättä, nii en viitti niitä tänne laittaa.

26.7.2013

Metsäretkellä

Olipa mukava käyä Dänin ja Paulin (mieheni) kans mettässä leikkimässä. Sai Däniki vapaana juosta. Mentiin pyörillä läheiselle lammelle, missä uitetaan Däniä. Se osaa jo suht nätist mennä pyörän vierellä, vaikka pari kertaa vaan ollaa kokeiltu. Kovaa kyllä mennään, mut Däni ei välitä yhtää vastaantulioista. Tälläki reissulla tuli kaks räksyttävää pikkukoiraa vastaan, nii Däni vaa juoksee ohi, niinku ei ois huomannukaa.

Däni oli iha innoissaa, ku perille päästiin. Harmi vain, et siel oli joku perhe kalastamassa, nii ei voitu iha normaalisti olla. Kävin sit kysymässä niiltä, et saisko Däni olla vapaana, ku on iha kiltti ja juoksentelee vaa ympäroonsä. Niille se kävi ja päästettiin Däni irti. Sit se oliki kauheeta, ku Däni vähä kävi niitä haistelemassa. Ei ees yrittän hyppii tai muuta vastaavaa, mitä se yleensä tekee. Kävi vaa lähinnä tsekkaas et ketä siel oli. Piti sit hakee Däni takas hihnaan ja mennä kauas lammesta, et pystyttiin päästää se taas vapaaks.

Däni kyl tykkäs olla siel mettäs, vaikkei uimaan päässykkään. Tossakin kuvassa se vaanii perhosta, jonka se äkkääs siin juostessaan. Me sit istuttiin Paulin kans, kuunneltii musiikkia ja heiteltiin keppiä Dänille.

Oli oikein rattosaa. :)

Onneks on viikonloppu!

Huh, onpa ollu kiireinen viikko. Ei oo kauheest ehtiny koneella istua, mutta toisaalta se on hyvä vaan. Vähä vaihteluu mun arkeen, ku pelkkä sosiaalinen media.

Ti-to menin sinne kaverille, missä mieheni auttaa piharempassa. Siel sit istuttiinki koko päivä ja illal pääs vast kotii. Siel oli kyl iha rattosaa istuu. Aamupäivät meniki työssäoppimassa siel tavaratalossa. Kuumahan siel on ja jalat+selkä tulee iha sikakipeeks, ku ei oo tottunu seisomatyöhön. Mut ei se menoa haittaa. Siel on tosi mukava olla ja tosi kivat työkaverit.

Kaverilta lainasin yhtä mangakirjaa. Siis sellaista, missä opetetaan piirtämää mangaa. Ei siit kyl varmaa mitää tuu, mut haluun kummiski kokeilla, miten taidot riittää ja hermot kestää. Laitan tänne sit kuvii, jos saan yhtäkää töherrystä onnistumaan. Tässä vähä "esimakua" mun taidoista, ku väritin pari kuvaa aikanikuluks yks päivä.. Eipä se sama asia oo, ku piirtäminen, mut kummiski.

 Zombityttö.
Joku herutusakka.

Joo-o, huomenna pitäs mennä häihin. Meikä on kaaso ja mun mies bestman.. Toivottavast jaksan seistä korkkaireil sen muutaman tunnin. Millon mä saan huilia? :D

23.7.2013

Jalkakipuja

Voi, ku tänää oli pitkä päivä! Eka ennen seiskaa töihin, vaikkakin eksyin siellä, nii siks myöhästyin hiukan sieltä, missä piti olla. Koko päivä jaloilla laittelees vaatteita tyyliin ilman taukoja. Kaks kertaa oli tupakan mittanen tauko ja sit taas jatkuki. Ekan kerran istuin klo 14.05, ku loppu työt tält päivältä. Ei varmaa muuten ois tullu jalat kipeeks, mut huonoil kengil olin koko päivän. Unohtu meinaan työkroksit kotii aamulla. Noo, jos huomenna ois parempi tuuri kenkien suhteen.

Koulun jälkeen menin kaveril käymää, ku mies auttaa siel jossaa piharempassa.


Siel oli niitten 6-vuotias tyttö kotona ja sen kans tuli leikittyä reilu tunti eläinleluilla, ku oottelin kaverii töistä. Eipä oikein napannu miesten remppahommat pihalla. Se tyttö on kyl ihana tapaus! Leikissä oli paljon vaihdikkaita tilanteita eikä siitä dramatiikkaa puuttunu. En ees muistanu, kuinka hauskaa leikkiminen onkaan! :D

Kaverin tultua höpöteltii niitä näitä siin iltaan asti ja päätettii viel siin illan päälle käyä tytön kans kolmisin leikkipuistossa. Siel jalat pääs kipeytymään entist enemmän, ku tuli hypittyä niissä telineissä, keinuttua ja laskettua jopa liukumäkee. Kotii päästii tos klo 21.00 aikoihi.

Oli kyl hupasa päivä! :)

22.7.2013

Nii paljon asiaa!

Tämä muuttu nyt kokonaan. Otsikko ja kaikki. Piti se vaihtaa vähä viel enemmän ittesä näköseks koko höskä! profiilissa enemmän itestäni ja nyt oon ottanu niitä kuviaki. Kuhan muistaa ottaa jatkossakin.

Tää blogi oli siis ennen "Sebamedin tarinoita", mut se oli jotenki pitkä ja laimee. Tää uus toimii paljo paremmin, jos ei muille, nii ainaki mulle ittelleni. Ja lähinnä omaksi iloksi uutena harrastuksena tätä teenki. Vaikkakin kommentteja ja keskusteluja on aina ihana ottaa vastaan. :)

Tänää oli eka Top-päivä! Oli kyl iha huikeeta. Porukka on tosi mukavaa ja ystävllistä sakkia. Se paikka kyl on pelottavan sokkeloinen, ei meinaa millään muistaa mistä mennää minneki. Mut äkkii mä sen opin!


Ostin tänää töipäivän jälkee itelleni työkengät ja avainnauhan! On kyl jotenki nii aikuinen olo, ku on omat avaimet ja kaikki! Ja tiedän, tiedän.. Kroksit on iiiihan OUT ja joittenki mielestä ne ei oo koskaa in ollukkaa, mut mä tykkään! Ne on rennot jalassa, enkä mä niitten kans mihkää baariin tms. oo menossakaa.


Ja tossa on ne mun Pipot, mitkä lupasin ikuistaa! Harmi vaa, et mun kokoelma näyttää nyt tosi pieneltä. En vaa millään löytäny kaikkia. Siitä puuttuu ainaki mun punanen tupsupipo.. Täl hetkel mun lemppari on toi valkonen yli-iso! Se vaa on nii rento ja mukava. Ja istuu mun päähän hyvin.. Mun päähän ei meinaa sopii juurikaa mikää pipo, lippiksistä puhumattakaa. Mut talvella kyl hankin lisää! Paaaljon lisää pipoja! Ah, pipot on parhautta!

Blogini

Oon aika ylpee itestäni siinä mielessä, et oon kirjotellu yllättävän ahkerasti tänne. Vaikka sisko tuli ja sekotti mun blogi aikatauluni. haha. Aattelin alkaa oikee kunnol panostaa tähän. Ensinnäkin aijon kantaa kameraani mukanani (ihanku se ei jo valmiiks ois aina mukana:D) ja käyttääki sitä, että saan kuvia tänne laitettuu mun ihanasta elämästä! Plus vielä se kaikki hehkutus ja haukkuminen kaikista uusista asioista, mitä koen lähes päivittäin. Mulla on tosi tapahtumarikas ja mukava elämä, vaikken sitä aina itse huomaakaa! Love my life!

Huomenna otan Top-päivän jälkeen kuvia mun pipoista! Mä rakastan pipoja. Aijon kartuttaa syksyn ja talven aikana mun pipovarastoa ja odotan innolla, että tulee pipokelit! Tahtoo jo kovasti muutenki, että tulis viileempää. Kesä on kiva, mut oon ehottomasti syksy-ihminen! Tänää oli onneks viileempi päivä ja käytin tilaisuuden heti hyväksi ja menin Däni-koiruuden kans iltalenkille pipo päässä. hihi.

21.7.2013

Ystävyydestä

Onko ystävä kaikkikaikessa? Odottaako ihmiset, että ystävä on se, jolle voi purkaa kaiken ja ystävän on vaan yksinkertasesti kestettävä kaikki?

Ei se minusta kyllä niin mee. Ei ystävyys ole sellaista, että ystävän tarvitsee olla jatkuvana terapeuttina ihmiselle, joka valittaa joka päivä jostakin ja purkaa omaa pahaa oloaan ottamatta huomioon ollenkaa ystävän tunteita. Ja jos ystävällä on heikko hetki ja paha olla, ei saa sitä vastakaikua siltä ihmiseltä, jota jatkuvasti joutuu auttamaan.

Ystävyys on yksi tärkeimmistä asioista ihmisen elämässä ja se on todella tärkeää, että on sellainen tukiverkosto ympärillä, joka tukee ja auttaa alamäessä. Mutta pitää osata tehä muutakin ystävän kanssa, kuin vaa itkeä ja ottaa tukea. Niin ystävyys toimii.

Terapeuttinen ystävyys on välillä todella rankkaa, kun pahimmassa tapauksessa joutuu pelkäämään toisen elämän puolesta, kun toisen huomionhaku menee niin pitkälle, että yrittää itsemurhaa. Toivoisin, että sellaiset ihmiset huomaisivat, mitä ne tekee itselleen ja muille, ottaisivat itseään niskasta kiinni ja selvittäisivät omat sotkunsa, ilman, että toiset joutuvat siitä koko ajan kärsimään.

Minun läheiselläni on tälläinen ongelma ystävänsä kanssa. Jotenki tuntuu todella pahalta, kun joutuu seuraamaan vierestä tälläistä toimintaa..

20.7.2013

Tyylit

Mua on alkanu häiritsee, ku oon vaa ihminen ilman omaa tyyliä.. Kuulun samaan puuroon muiden ihmisten kans ilman mitään omaperäisyyttä. Harmi vaan, että oman tyylin luomiseen tarvii rahaa..
Mun tyylin luomiseen tarvisi vain ompelukoneen ja lankoja, että vois muokata nykysistä vaatteista oman tyylin... mut ompelukoneetki maksaa ihan liikaa. Ja ku satun olee niin impulsiivinen ihminen, ettei mul riitä ees mielenkiinto tehä kokonaan omaa tyyliä. Pari vaatetta ku on saanu muokattuu, nii johan kiinnostus on lopahtan ja se oliki sit siinä. :D Ja huppareista ku en osaa luopua sit millään... Ja jos huppareita alkaa muokkaamaa nii tulee mieleen vaa joku hippi/punkkari/aktivisti/teini... Taidanpa luovuttaa koko tyylin luomisen ja alan lottoamaan. :D

19.7.2013

Ikävä!

Kylläpä pari viikkoo meni nopeaa! Vähä turhanki nopeaa! Siskon perhe tuli ja lähti.. Mut pariin viikkoon mahtu paljon toimintaa, hauskanpitoa ja kiukkuamista. :D

Ma 8.7.  Mä oottelin innoissani koulun jälkeen Joannan ja muitten tuloa. Juoksin tietokone-ikkuna väliä monta tuntia, ku en malttanu paikoillani pysyä. Sitte iltasella näky, kuinka Corolla kurvas pihalle ja mä ampasin kengät jalkaan ja juoksin pihalle. Joanna tuli autosta ulos ja molemmat purskahti itkuun ja halattiin. Se oli ihanin tunne aikoihin. Nähä oma sisko kolmen vuoden jälkeen. Sitten Henry sai parkkeerattua auton ja näin ekaa kertaa siskoni pojan, Hugon. Aivan ihana 2v pikkupoika, joka viel hetken ujosteli. Sitten Henry tuli ulos autosta ja pääsin halaamaa sitäki. Sitten kättelyt mieheni kanssa ja kaikki mentii sisälle kattomaa Dänii, joka omaan tapaansa oli innoissaa, eikä malttanu hetkeäkää paikoillaa pysyä. Ilta meniki sitte rupatellessa ja tutustuessa. Päätin sitte siin illalla, etten mene kouluun pariin päivään ja laitoin opelle s.postia asiasta.

Ti 9.7. Tuli nukuttua puolille päivään ja siinä aamukahvilla tehtii vähä suunnitelmia ajalle, jonka ne meillä meinas olla. Siitä sit jossaa vaihees lähettii tankkaamaa autoja ja kaupoissa hakemas sapuskaa. Sit lähettii uimarannalle. Henry ja Joanna ei uinu, mut Hugo sitäki enemmän. Se oli iha innoissaa ja räpiköi menemää ison leluauton kanssa. Mieheni kans käytii pulahtamassa ja sit syötiinki eväitä ja takasin meille. Siinä se päivä sit meniki ja illalla ihmeteltii, et päivä menny nopeaa.

Ke 10.7. Mentiin porukalla THE Veturiin. Siihe suurensuureen kauppakeskukseen Kouvolassa. Muutama tunti siel Joannan kans pyörittiin, eikä löytyny mitää muuta ku Hugolle lelu. Miehet lähti omille teilleen, eikä nekään oikein mitää löytäny. Se siitä Suuuuresta ostoskeskuksesta! Illalla Joannan kans meinattiin mennä tanssimaa baariin pitkästä aikaa vuosiin, mutta pitkän harkinnan jälkeen mentiinki vaa paikalliseen parille ja Henry ajelutti meitä vähän aikaa sen jälkee. Oli mukava tehä pikku esittely paikoista, missä mä tykkään viettää aikaa ja muutenki näyttää, missä on mitäki.

To 11.7. En muista yhtään, mitä päivällä tehtiin.. Kai me silloin vaa oltiin ja nautittiin toistemme seurasta.

Pe 12.7. Oli kirppispäivä. Kierreltiin Joannan, Henryn ja Hugon kans kirppiksii ja muita halpoja paikkoja. Oli kyl tosi mukavaa. Joanna löys itelleen laukun. Illalla oli miesten vuoro käyä paikallisessa. Joannan kans katottii netistä hölmöjä videoita sillä aikaa. Olihan miehillä kuulemma ollu iha rattosaa. Ei ne kyllä kauhean humalassa takasin tullu.

La 13.7. Tekemistä riitti tälle päivälle! Henry lähti jo aamulla yhteen autotapahtumaan, jossa se osallistu paineentestaus kilpailuun (tai mikä lie:D) Ja me mentii porukalla sitte perässä, kuhan päästiin sängystä ylös. Siinä iltapäiväst mentiin kaupan kautta Tykkimäen huvipuistoon. Siellä oli paljon porukkaa ja Hugo oli innoissaa kaikesta autoihin liittyvästä. Harmi vain, että Hugo oli liian lyhyt moneen laitteeseen, ettei päässyt, kun muutamaan... Mutta loppujen lopuksi oli hauska päivä vaikka kaikki oli vähän kiukkusia, kun oli turhanki kuuma.

Su 14.7. Piti mennä käymää papalla, mut ku soitin sille nii se ei ollu kotona. Päätettiin sit siirtää sinne menoa maanantaiks. Mun isosisko Hämeenlinnasta oli yrittän soittaa meille kaikille koko päivän ja sit ku sai Joannan kiinni, nii sano että tulee käymää. Siin me sit kaikki siskokset oltiin kasassa illan ja muisteltiin vanhoja ja muutenki juteltiin. Oli kyl mukava ilta!

Ma 15.7. Pääsin vihdoin kouluun asti! Koulun jälkeen mentiin käymään papalla ja se oli kyl tosi innoissaan Hugosta ja höpötteli Henryn kanssa autoista. Siellä sit istuttiin monta tuntia papalle seurana ja illalla mentiin vasta takas meille. Mun mies ei ollu mukana, koska oli töissä ja se oli myös vähän kipeä, nii en viittiny sitä mukaan ottaa.

Ti 16.7. Vika ilta, kun Joanna sun muut oli meillä.. Nukuin pommiin koulusta, vaikka minuu yritettiin herätellä.. Se hieman harmitti, mut en antanu sen häiritä vikaa päivää. Mentiin porukalla läheselle lammelle grillailee ja tuuli oli aikamoinen. Däni ja Hugo kävi uimassa ja Dänipoika oli tosi innoissaa, ku pääs vapaana juoksemaan. Illal katteltii leffa ja mentiin nukkumaa.

Ke 17.7. Lähin aamulla itkien kouluun. Oli ihan hirveä olo, koska Joanna+muut lähti pois koulupäivän aikana. Oltiin sovittu, ettei mitään nyyhkyhyvästejä, koska se ois ollu liian vaikeaa meille molemmille. Pitelin sit itkua koko päivän vaikka se olo välillä helpottikin, kun sai muuta ajateltavaa. Kauhea päänsärky siitä kyllä tuli.. Koulun jälkeen menin kaverille kahville ja mies tuli sieltä mut hakemaan. Kotii päästyä aloin iha hirveeseen itkuun, joka ei meinannu millään loppua. Oli tosi outoa koko päivän, ku iha hiljasta, ku ei ollu Hugoa yllyttämässä Däniä leikkimään ja muutenki puuttu se koko aikanen puheensorina...

To 18.7. Vika koulupäivä. Olo vähän helpotti enkä ollu enää nii hysteerinen vaikka ikävä paino vielki päälle. Sain puhuttua open kanssa mun poissaolo jutut selviks ja nyt on hyvillä mielin alottaa ma työssäoppimisen. Illal haettiin rotat takas kotiin ja kaikki tuntu olevan taas "normaalisti" ja arki oli tosi tervetullut.

Tänää pe on kaikki suht ennallaan. Vähä jännittää ma alkava työssäoppiminen. Meen läheiseen tavarataloon ja siellä pitäs viettää aikaa sellaset reilu 3kk. Toivottavast kaikki menee hyvin! Ikävä on vielki suuri ja mietin koko ajan, millon nähää Joannan kans seuraavan kerran. Toivottavast pian! Ainakaa ei saa mennä toista kolmea vuotta, ennneku nähään. Se nainen on tärkeintä mulle ja yks maailman rakkaimmista ihmisistä! <3

7.7.2013

iiik!

Nyt on kämppä bueno! Siis tän näkönen ei oo ollu aikoihi. Nyt kelpaa tulla käymää.
Jännittää niin, ettei pysy paikoillaan. Kamalaaa! Mut ei sisko perheineen taida enää tänää tänne saapua. Jäävät keskisuomeen yöks siskon kaverille. Eipä taida kauheest nukuttaa ensyönä, jos tää jännitys ei hellitä. :D

Huomenna ois koulus lisää Excelii.. Ja iltapäiväl viel kaikenlisäks koe siitä, et onks mtn menny jakeluun. Perjantaina meni kyl loppupäiväst ihan hyvin ne tehtävät, mut katotaa vaa nii huomen aamulla on kaikki unohtunu.. Eikä tää kutkuttava jännitys auta yhtään.

Tänää pikkuveliki vähä uhkaili, et tulis loppukuussa käymää. Kyllä se mulle passaa. Ois tosi ihanaa nähä sitäki pitkäst aikaa! ..On menny iha liian kauan, et oon nähny mun rakkaimpia.. Ikävä on välillä iha tuskaa.

Love my family! <3

Voihan siivous!

Mä niin rakastan siivoomista! -.- Ei todellakaa oo mun juttu!
Äsken hinkkasin vessan puhtaaks ja Mieheni hinkkuttaa seiniä täl hetkel puhtaaks. :D Mut onneks on hyvä syy siivota nii pysyy motivaatioki kohallaa. Nimittäin vihdoinki Joanna ja muut on matkalla tännepäin. Tosin ne saattaa olla tääl vast huomenna, mut on jo jännitys ja innostus iha huipussaa. Kolme vuotta on meinaan pitkä aika olla näkemättä omaa perhettään..

Aijaai.. Kaverilla on ihana tilanne elämässään! Sillä on mies! Oivoi, ku oon niin sympaattinen, et mullaki on perhosia mahassa! :) Oon niiiiin onnellinen sen puolesta! Mul on hyvä olla, ku ystävällä on hyvä olla! <3

5.7.2013

Perjantai!

Viikko ohi ja vapaat alkaa! Wuhuu! Ja sunnuntaina tulee Joanna perheineen! En malttas ottaa!

Jos vaikka sais tänää jotaa aikasekskii.. Pitäs vihdoin "pakata" noi rotta-pojat autoon ja viiä ne Nooralle, mut tässä mä edeelleen istun ja jummaan koneella. Tosin päätin hetki sitte, et syön eka ja sit käyn suihkus. Sen jälkee vast terran kimppuun. :D ..Oon taas laiskal tuulella.

Illal pitäs mennä buareilemaan Nooran kans. Vähä jalalla koreasti ja siideriä nassuun! Aijai.. on siit jo aikaaki, ku viimeks oon tanssimas käyny. Ainut ongelma vaa on mani.. niinku yleensä, sitä ei oo. Ja pitäs viel sen verran olla, et vois viihdyttää meijän vieraita sen pari viikkoo nyt ainaki. Siis en mä kaikkee niille maksa, mut paha keksii mitää tekemist, jos ei ite pysty tekee messissä. :D

Joten kyl se taitaa jäädä se baareilu toiseen kertaan. Tosin oon niin ailahteleva persoona, et ilta saa näyttää, mitä tapahtuu. :D

3.7.2013

Keskellä viikkoa kevyesti.

Tuli sitte paniikin tapainen tunne siitä nukesta.. Joten tein "hurjan" päätöksen ja tää onki sit eka päivä tän koulun aikana, ku olen pois.. Mä en vaa pystyny menee, tekee pahaa jo aatellaki koskee siihe elytysnukkeen ja joku tuijottaa ja arvostelee, et osaanko pelastaa jonkun vai en. Toivon todella hartaasti, ettei mun tarvi koskaa edes yrittää..

Mutta eipä siinä. En mä anna koko päivää harakoille mennä. Tos viimestää kympin aikaa otan imurin käteen ja rupeen hinkuttaa kämppää puhtaaks katost lattiaan. Kaiken pitää olla tiptop kunnossa, ku Joanna (sisko) perheineen tulee pariks viikoks meille. wihuuuu! Ainut vaa on, et Joannan mies ja poika on allergikkoja/astmaatikkoja (mitä lie:D).. pointti kummiski siinä, ettei karvat+pöly mitää hyvää niille tee. Däni on kyl kotona koko ajan, mut rotat menee Nooralle siks aikaa, nii helpottaa vähä tää karvan ym. määrä. :)

Mutta eikun tuumasta toimeen!

2.7.2013

EA-koulutus

Sellanen on nyt melkein käyty.. Huomenna ois viel käytännön harjotus ja sitte se ois ohi.. Mua vaa ahistaa tosi paljon, koska en iha tosissaa haluu koskee siihe nukkeen. :s ..mut ehkä mä selviydyn siit suomalaisella sisulla (NOT!) :D Tänää käytii lastotusjuttuja läpi. Iha piis of keik juttuja. :D

Neea tuli koulun jälkee käymää kaffella ja tsekkaamas elukoit. Däni oli taas oma hirmuinen itsensä ja rakasti melkein Neean kumoon. Nykyää se onneks osaa jopa rauhottuuki, nii ei tarvi koko ajan olla komentamassa, niinku pari kk sitte, ku poika ei meinannu rauhottuu millään.

Aaa! Mä niin haaveilen muuttamisesta.. Kyllästyny asuu turhan kaukana keskustasta, ku ei oo sit korttii eikä autoo, nii esim. kouluun kulkeminen tuottaa joskus vaikeuksia, ku bussilla en suostu kulkemaan. Ja tupareitaki oon ehtiny jo miettii, vaikkei oo ees kämppää, mihin muuttaa. :D

Jajajaja en oo muistanu ees hehkuttaa! Täs jonku aikaa sitte sain mun pikkuveljenki innostumaan bloggaamisesta. :) http://maalaispojanblog.blogspot.fi/ Suosittelen kaikille. Mahtavia juttuja! :)

Siin on nyt eka kuva mun rotta-pojista. :) Laatu on surkea, mutta kuvaaminen on hankalaa, ku on nii vikkelii ja uteliaita poikia, ettei peräs pysy. Tumma on Mortti ja vaalea Vertti.