Ystävyydestä

Onko ystävä kaikkikaikessa? Odottaako ihmiset, että ystävä on se, jolle voi purkaa kaiken ja ystävän on vaan yksinkertasesti kestettävä kaikki?

Ei se minusta kyllä niin mee. Ei ystävyys ole sellaista, että ystävän tarvitsee olla jatkuvana terapeuttina ihmiselle, joka valittaa joka päivä jostakin ja purkaa omaa pahaa oloaan ottamatta huomioon ollenkaa ystävän tunteita. Ja jos ystävällä on heikko hetki ja paha olla, ei saa sitä vastakaikua siltä ihmiseltä, jota jatkuvasti joutuu auttamaan.

Ystävyys on yksi tärkeimmistä asioista ihmisen elämässä ja se on todella tärkeää, että on sellainen tukiverkosto ympärillä, joka tukee ja auttaa alamäessä. Mutta pitää osata tehä muutakin ystävän kanssa, kuin vaa itkeä ja ottaa tukea. Niin ystävyys toimii.

Terapeuttinen ystävyys on välillä todella rankkaa, kun pahimmassa tapauksessa joutuu pelkäämään toisen elämän puolesta, kun toisen huomionhaku menee niin pitkälle, että yrittää itsemurhaa. Toivoisin, että sellaiset ihmiset huomaisivat, mitä ne tekee itselleen ja muille, ottaisivat itseään niskasta kiinni ja selvittäisivät omat sotkunsa, ilman, että toiset joutuvat siitä koko ajan kärsimään.

Minun läheiselläni on tälläinen ongelma ystävänsä kanssa. Jotenki tuntuu todella pahalta, kun joutuu seuraamaan vierestä tälläistä toimintaa..