Jumppa jumppa jumppa.. Kyl mä kiltisti treenasin sen kolme kertaa täl viikol, mikä oli tarkotuski. Se vaa on jotenki erilaista, ku kevääl. Sillon oli aivan mahtavaa kuntoilla ja oikein ootin lasten päikkäreit, että pääsis hommiin. Nyt se on jotenki pakkopullaa, vaikka siit edelleen tulee hyvä fiilis jälkeen päin. Kummallista. Mistä tämä johtuu?
Ikivanhat lenkkarit ja mun rakas juomapullo. |
Sitte teen kolmet eri vatsat, selkä, naisten punnerrukset ja ojentajat. 3 x 10 jokasta pienillä tauoilla. Mukava pieni sarja, joka toimi keväällä itelleni ainaki. Tottakai vaihtelen liikkeitä ja määriä, ettei keho totu. Joskus lisään sarjaan myös jalat/pakarat.
Mutta mutta... Se hemmetin lenkkeily. Sain itteni liikkeelle tasan kerran tällä viikolla. Niin turhauttavaa! Mikä siin on, ettei saa itteä ulos? Vaikka siis mietin sitä joka ilta niin helpost tulee sanottuu "nääh, meen huomenna". Onneks mulla on maailman ihanin valmentaja! Mun miehen kans sovittii, et se alkaa patistaa minuu sinne lenkille, et varmast alan käymää. Koska haluan niin paljon, mut oon niin älyttömän laiska! Hmh! Hyi minua!
Ens viikolla parannan tapani! Ens viikosta tulee hyvä viikko! Wish me luck!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti