Hirvipaisti

Tarina alkaa jo vuoden vaihteessa, jolloin suunnattii Rovaniemelle pariks viikoks moikkaa mun perhettä. Sieltä pois lähtiessä saatiin muutma pussi hirvenlihaa kotiin vietäviksi. Joukossa oli jauhelihaa, paistiliha ja muutama luu Dänille (koira).

Ei oltu yhtää lihaa sielt viel ja sain mahtavan idean tässä yks ilta tehä jauhelihakeittoo. Mies ehotti, että tehtäs hirvenlihasta, ku sitä nyt kerran meillä edelleen on. Juuri ennen nukkumaa menoo menin siit kaivaa pakastimen perukoilta lihapussia. yhtää sen enempää ajattelematta nykäsin vaa yhen pussin ja laitoin sen lavuaariin sulamaan. Aamulla mies oli nakannu sen jääkaappiin oottelee, eikä siitä ollu mitää puhetta koko päivänä.

Tämmänäkönen se oli uuniin mennessä.

Kellon tultua sen verran, että ruuan teko oli ajankohtaista, kaivoin sen lihapussin esiin ja tutkittuani tarkemmin, tajusin sen olevan VÄÄRÄ! Siinä pieni paniikki meinas iskee, et mitäs ny tehää.. Äkkiä the Google käyttöön ja samalla porukoille mayday-viestiä naputtamaan. Iskältä tuliki heti ohjeita (Hallelujaa!) ja pistin sen köntin etikkaan/veteen yöks tehtyä ensin siihe muutaman viillon.

uunista tullessa, tuoksu oli ihana!

Seuraavana päivänä otin köntin liemestä ja tökin viillot täyteen voita ja lihaliemikuutiota. Pinnalle pippuria. Paistopussiin. Uuniin 175 asteeseen ja eikun oottelemaan. Kaveriksi tein siihe pottumuussia ja iskän ohjeiden mukaan mustatorvisieni -kastikkeen. Niitäki saatiin siis porukoilta mukaa reissussa. Kuivattuja versioita.

Bon Apetit!

Olen siis todella ylpeä itsestäni, kun se onnistui! Se oli tosi hyvää, vaikka etikka maistu vähä liikaa ja kastike oli himppasen liian paksua, mutta tein sen! Oon arka kokki ja jännitän uusia juttuja paljon, vaikka tykkäänki kokeilla kaikkea uhkarohkeasti. Hyvä minä! Uutta ruokaa kokeilemaan vaa uudestaan!